Rakennuksen historiaa
Panimoravintola Koulu on toiminut kouluna vuosien 1889 ja 1997 välisenä aikana. Rakennus valmistui vuonna 1889, jolloin Svenska Fruntimmersskolan pääsi muuttamaan uuteen, upeaan koulutaloon Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmassa. Nimi muutettiin 1919, jolloin siitä tuli Svenska Flickskolan i Åbo. Nimi ehti muuttua vielä pariin kertaan: 1955 siitä tuli Åbo Svenska Flicklyseum ja 1966 Cygnaeus Skola.
Uusrenessanssia edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehti L. Lindqvist ja rakennusylihallituksen arkkitehti F. Granholm. Talon esikuvana ovat olleet eurooppalaiset, erityisesti italialaiset renessanssipalatsit, joiden julkisivujäsentely toistuu fasadissa. Rakennuksen sisätiloissa korostettiin juhlavuutta erityisesti juhlasalissa, auloissa ja porrashuoneissa.
Vuosien mittaan talossa on luonnollisesti tehty korjaus- ja muutostöitä, tosin hellävaraisesti: alkuperäiset piirustukset vastaavat täysin rakennuksesta edelleen löytyviä tiloja. Koulutalo on entisöity Turun Maakuntamuseon ja Museoviraston suunnitelmien mukaisesti ja valvonnassa. Rakennuksen alkuperäistä käyttötarkoitusta ja luonnetta on välttämättömissä muutostöissä kunnioitettu mahdollisimman hyvin.
4. päivänä helmikuuta vuonna 1940 taloon osui palopommi, joka sytytti kattorakenteet. Palo tuhosi ainoastaan juhlasalin, nykyisen Bellman-salin. Palo saatiin hyvin rajoitetuksi, koska rakennukseen majoitettu sotilasyksikkö pääsi nopeasti sammutustöihin. Saman vuoden kesällä alkuperäinen kaunis ja koristeellinen kasettikatto rakennettiin uudelleen ja sali palautettiin entiseen komeuteensa: tilaa hallitsevat upeat kakluunit ja historiallinen puhujankoroke.
Eräs koulun historian kohokohtia on marsalkka Mannerheimin vierailu 14.2.1941, jolloin marsalkka puhui koulun väelle juhlasalissa.
Koulun toisen kerroksen juhlatilat on nimetty historiallisesti vaikuttavien henkilöiden mukaan.
Carl Michael Bellman (1740-1795) oli ruotsalainen runoilija ja muusikko, joka on kutsuttu myös Ruotsin kansallisrunoilijaksi. Runoissaan ja lauluissaan hän oli rehevä elämänilon julistaja: yksittäisistä Bellmanin lauluista tunnetuin on Ukko Nooa.
Uno Cygnaeus (1810-1888) tunnetaan Suomen kansakoululaitoksen kehittäjänä; kansainvälisesti hänen merkittävin aikaansaannoksensa on käsityön tuominen pakolliseksi oppiaineeksi kansakouluun.
Josef Julius Wecksell (1838-1907) on yksi lahjakkaimmista ruotsinkielisistä romantiikan jälkimaininkien kirjailijoista, vaikka hän ei ehtinytkään virallisesti julkaista kuin kaksi teosta 24-vuotiaana ennen henkisen tasapainon murtumista. Wecksell-huoneen kirjahyllystä löytyy vanhoja oppikirjoja Cygnaeus-koulun ajoilta sekä lahjoituksina saatuja koulumaailmaan kuuluvia teoksia.
Wilhelmina Gripenberg toimi Svenska Fruntimmersskolanin johtajattarena 1875 – 1893 ja hänellä oli merkittävä osuus siihen,
että talo rakennettiin Kristiinankadun ja Eerikinkadun kulmaan.
1875 koulu sijaitsi kivitalossa osoitteessa Piispankatu 16, jolloin
neiti Gripenberg aktiivisesti pyrki saamaan koululle tarkoituksenmukaisemmat tilat. Kun suunnitelmat omasta rakennuksesta etenivät, ehdotti hän kaukonäköisesti, että lämmitysjohdot ja sähkövalaistus tuotaisiin uuteen koulutaloon. Nämä edistykselliset ideat eivät kuitenkaan toteutuneet. Kun rakennukseen muutettiin 1.6.1889, sai neiti Gripenberg kunnian
jatkaa koulun johtajattarena. Hänen ansiotaan olivat myös koulun pihalle istutetut poppelit (viimeinen kuoli n. 2010) ja vaahterat, jotka keväällä kehystivät taloa vehreydellään, kesällä antoivat varjoa ja syksyisin toivat värikästä loistoa.